Kävi sikäli onnellisesti, että tutustuessani puolisoni kanssa hän sattui asumaan vain kahden pilkku kolmen kilometrin päässä minun lokaatiostani. Meille tuli tavaksi olla paljon tekemisissä. Viestittelimme myös, mutta kaksi pilkku kolme kilometriä on sikäli kätevä lukema, että sen polkee pyörällä samassa ajassa kuin naputtelee puhelimella viestin. Ainakin Etelä-Pohjanmaalla, missä kaikki on niin tiejyräntasaista, että vähäisetkin nyppylät nimetään vertailukohtien puuttuessa yksin tein vuoriksi. Eikä niistä ainoakaan sattunut meidän kahdelle pilkku kolmelle kilometrillemme.
Tuli kuitenkin aikoja, jolloin elämä riuhtoi meidät eroon toisistamme. Silloin viestiliikenne vilkastui. Maalla kömmin iltaisin piha-aittaan ja valutin linjan täyteen ikävää, kaihoa, rakkautta, odotusta ja aamulla levähtäneen ruohonleikkurin osia. Vastaukset olivat yhtä imelään taittavia mahanpohjanvärisyttäjiä, joista pulppusivat ikävä ja rakkaus ja sydäntenkuvat ja joskus jopa mies ja kitara.
Kuinka ollakaan, mies ja kitara -viestejä seurasi avioliitto. Häidemme ensimmäisen vuosipäivän kunniaksi selailin puhelimeni tekstiviestejä, sillä tekstiviestejä me lähettelimme esihistoriallisen puhelinmallini takia. Ikävä kyllä vanhat lirkuttelut eivät olleet tallentuneet luurista toiseen, muuta aineistoa kylläkin. Ja hyvin lähellä rakkaudentunnustuksia edelleen liikutaan!
"Löytykö vessa?"
"Täälä on ilmanen netti!"
"Tulin tähän paikkaan jota jo katsottiin."
"Ok."
"Ok"
"Ok."
Ei vaadi suurta älyllistä ponnistusta päätellä, kumpi minkäkin viestin on lähettänyt. Kaikki ne, joiden perästä puuttuu piste ja joissa täällä-sanan toinen L-kirjain on sumeilematta syrjäytetty, ovat taatusti jonkun muun kuin kielipoliisin käsialaa. Huomatkaa myös aihealueena netti, jonka perässä aitoa intoa markkeeraa huutomerkki.
Ilmaisun ja sijainninmäärittelyn tarkkuuteen pyytäisin kiinnittämään huomiota viestissä, jossa kirjoittaja ystävällisesti kuvailee toiselle paikan, jossa tätä odottaa: tulin tähän paikkaan jota jo katsottiin. Hyvin täsmällistä. Vain autuaasti eksynyt ihminen käyttää tällaista kieltä, varsinkin jos yrittää salata eksyneisyyden kumppaniltaan.
Vihje: minä olen eksynyt suoralla tielläkin.
Edelliset viestiesimerkit kuitenkin suorastaan leiskuvat lempeä, jos niitä vertaa vielä tuoreempiin tapauksiin. Pitäkää housuistanne kiinni.
"Olen kokouksessa."
"En juuri nyt ehdi vastata, soitan pian."
"Olen nyt varattu, palaan asiaan pian."
"Olen kokouksessa."
"Olen kokouksessa."
Rakas! Minäkin sinua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti